Kokoonnuimme eräänä helmikuun alkuiltapäivänä Rajakylän Olohuoneella. Meitä oli piskuinen, mutta sitäkin tehokkaampi joukko kartoittamassa Rajakylän aluetta turvallisuus- ja viihtyvyyskävelyn nimeä kantavan teeman mukaisesti. Idean taustalla on tärkeitä ajatuksia osallistaa alueen asukkaita oman elinympäristönsä suunnitteluun, parantaa alueen siisteyttä ja turvallisuutta ja yksinkertaisesti saada alueesta elin- ja vetovoimaisempi. Aluksi nautimme kuitenkin rennosti kaffet ja karjalanpiirakat keskustellen aiheesta monipolvisesti -alueen arkkitehtuuria unohtamatta- olihan meillä mukana kaupungin kaavoitusarkkitehti. Oli erittäin avartavaa ja silmiä avaavaa kuunnella asiantuntijaa aiheesta ja ympäristöä katsoi pienen tietopläjäyksen saatua eri silmin. Kahvittelun aikana suunnittelimme, mikä alue kannattaa kiertää. Päädyimme yksissä tuumin alueeseen Tervakukkatie – Hiirenvirnapolku – Ruiskukkatie - kävelytietä pitkin Talvikkipuistoon ja paluu Tervakukkatietä takaisin Olohuoneelle.

Lähdimme liikkeelle lauhan ja kostean sään vallitessa eli oli aivan sopiva keli hitaaseen, pohtivaan kävelyyn ja huomioiden kirjaamisen, lyijykynällä. Oikeastaan ainoa asia mikä tuli mieleen alueen turvallisuudesta, olivat isot lumikinokset jotka saattavat haitata näkyvyyttä ja liikenteen turvallisuutta. Tällainen paikka oli Tervakukkatien ja Hiirenvirnapolun risteyksessä ja lunta oltiin juuri ajamassa juuri pois kuorma-auton ja traktorin voimin. Kävelimme ostoskeskuksen takaa K -kaupan ja Salen välissä olevan vapaan tilan tuntumaan. Tämä alue mietitytti ja pohdimme, miten sitä voitaisiin kehittää viihtyisämmäksi; penkeillä, istutuksilla, aurinkovarjoilla, millä? Nyttemmin siinä paikalla on kesällä ollut kukka-asetelmia ja talvella puut on koristeltu heijastimin. Lisäksi puiden läheisyydessä oli tunnelmallisia lyhtyjä ja valoja. Kysymyksiä herätti ostoskeskuksen rakennusten tuleva kohtalo ja alueen kehittäminen. Tulevaisuus näyttää miten aluetta kehitetään osana isompaa kokonaisuutta.

Röllimetsä on siistiytynyt paljon osallistuvan budjetoinnin ja työpajojen avulla. Pitäisikö metsälle keksiä uusi nimi vai jatketaanko perinteitä vanhalla nimellä? Joka tapauksessa metsäinen alue katkaisee hyvin ostoskeskuksen ja takana olevien rakennusten välisen alueen. Kävelyn ja pohdinnan jatkuessa tulimme väistämättä Ruiskukkatie 3:sen ison kerrostalon kohdalle. Talo kaipaa kovasti päivittämistä ja vähintään ulkokuoren ”kuorruttamista” siistimmäksi, koska korkeutensa takia kerrostalo pomppaa silmille. Ruiskukkatiellä todettiin aamulla ja iltapäivällä olevan kovasti liikennettä: voisiko tulevaisuudessa tien alkupäähän tai vaikka tyhjälle tontille sijoittaa liikenteen kääntöpaikan, josta esimerkiksi koululaiset pääsisivät kävelemään koululle? Sekä tulevaa Pateniemen alueen suurpäiväkodin ja koulun huoltoliikennettä, että asukkaita ajatellen, tien tulisi tietenkin olla käytössä.

Tervakukka- ja Ruiskukkatien välissä kulkevaa kävelytietä tai promenadia voitaisiin kehittää viihtyisämmäksi esimerkiksi pensailla, kukka -asetuksilla ja penkeillä. Talvikkipuisto on kiva paikka leikkipuistoineen, pururatoineen ja kenttineen. Skeittipuisto oli menneisyydessä ehkä väärässä paikassa, koska oli metsän vieressä ihan puiston perällä. Ehkä jokin keskeisempi alue skeittirampille palvelisi myös nuorisoa. Keväälle on suunnitteilla uusi turvallisuus- ja viihtyvyyskävely. Tulkaa ihmiset mukaan ihmettelemään, ideoimaan ja yhteisöllistymään, koska alueessa on potentiaalia ja yhdessä tekemisessä eli parviälyssä on voimaa.

Riikka Bergdahl